Saavutettavat verkkosisällöt - mitä sisällönsyöttäjän tulisi tietää?
Joskus käy niin, että sivusto on tehty täysin saavutettavaksi, mutta sisällönsyöttäjät sössivät sen itse. Sivustolla, jolla on lukuisia sisällöntuottajia, täytyy jokaisen olla edes hieman perillä saavutettavuudesta. Esimerkiksi otsikoiden järjestys, linkkien nimeäminen ja alt-tekstit voivat tuottaa ongelmia.
Otsikkojärjestys
Kirjoitat pitkän artikkelin, johon tulee väliotsikoita. Laitat otsikot kuuliaisesti h2-tasoisiksi. Julkaisun jälkeen toteat, että ne näyttävät hirveän isoilta, laitetaanpa ne h3-tasolle, nyt näyttää paremmalta!
Rikoit juuri ensimmäistä sisällöntuottajan saavutettavuussääntöä.
Otsikoiden ulkonäköä ei saa koskaan tyylitellä otsikkotasoilla. Ruudunlukijalle ne ovat tärkeitä indikaattoreita siitä, mikä sisältöjen hierarkia on, joten jos olet merkannut otsikot h3-tasolle, saattaa ruudunlukija hypätä koko sisällön yli seuraavaan h2-otsikkoon, joka voikin löytyä vaikkapa sivuston alatunnisteesta (footerista).
Väliotsikot ja kappalejaot tekevät pitkästä tekstistä helpommin luettavaa, joten niitä ehdottomasti kannattaa käyttää! Onkin sivuston toteuttajan vastuulla tarjota työkalut otsikkojen muotoiluun. Esimerkiksi Sivustotehtaan sivustopohjassa voi määrittää h2-tasoisen otsikon tyyliksi h3-tason, jolloin otsikkotaso pysyy oikeana, vaikka haluttaisiin tehdä otsikosta pienemmän näköinen.
Linkkien nimeäminen
Lue lisää! Katso tästä! Klikkaa tätä! Nämä kaikki linkit ovat saavutettavilla sivuilla kiellettyjä. Linkkien tekstistä tulee käydä ilmi, mihin se johtaa. Siis "Lue lisää tarjouksestamme" tai "Katso tästä viisi vinkkiä saavutettavuuteen". Lisäksi linkkiin tulisi merkata se, johtaako linkki ulos nykyiseltä sivustolta (sekä tekstinä että kuvana, joka yleensä on pieni oikealle ylös menevä nuoli linkin perässä).
Kuvien tekstivastineet
Kuvien tekstivastineet eli Alt-tekstit ovat piinanneet sisällönsyöttäjiä kohta jo vuosikymmenien ajan. Mitä ihmettä tähän nyt sitten kirjoittaisi? Voinko jättää sen tyhjäksi?
Periaatteessa voit. Jos kuva on täysin pelkkää kuvituskuvaa eikä siinä ole mitään informatiivista, on melkein parempi, että sen piilottaa kokonaan ruudunlukijalta, kuin että kirjoittaa kuvaukseksi "kuvituskuva". Jos kuvalla on informaatioarvoa, sen tapahtumat olisi parasta kuvailla mahdollisimman tarkasti. Sivuston toteuttajan vastuulla on varmistaa, että jokaiselle kuvalle pystyy ylipäänsä syöttämään alt-tekstin.
Sivuston kieli
Usealla sivustolla on "Briefly in English"-tyyppinen sivu, jolla muuten suomenkielisellä sivulla on lyhyt kuvaus englanniksi. Tällaisissa tapauksissa englanninkieliselle tekstialueelle pitäisi merkata alueen kieleksi englanti. Yleisesti ottaen sivustoilla on hyvä olla vain sen kielistä sisältöä, mikä sivuston kieleksi on valittu. Jos tätä joutuu rikkomaan, tulisi kieli merkata sisältökohtaisesti. Tämän onnistuminen voi olla kiinni myös sivuston julkaisujärjestelmästä.
Lisäksi kielen tulisi olla selkeää. Tietyt kriittiset sisällöt voi olla hyvä tarjota selkokielisinä versioina, mutta sivuston kielenhuoltoon on hyvä kiinnittää huomiota kautta linjan. Selkeä ja oikeellinen kieliasu kertoo sekä asian että kirjoittajan uskottavuudesta. Kapulakieltä kannattaa pyrkiä välttämään, vaikka monipolviset lauseet olisivatkin mielestäsi asiantuntevan kuuloisia.